Veronalan ilmastoon oli ajautunut leutotuulien mukana outoa tuoksua, joka sai simien ihon ja hiusten muuttumaan muotoaan. Lääkärit vain levittelivät käsiään tämän ilmiön kanssa, mutta koska simit eivät näyttäneet huomaavan mitään, lääkärit antoivat asian olla. Myös Dawsonien perheessä käytiin pientä muodonmuutosta, mutta se oli kaikki vain hyväksi.

1.jpg4.jpg


2.jpg3-3.jpg

Petri vietti aikaa lastensa kanssa ja myös isosiskopuoli Afrotide lämpesi yhä enemmän nuoremmille sisarilleen.

3.jpg
Perheeseen oli saatu Petrin puolen sukukalleutena uusi piano, jota Venus pimputti innoissaan.

3-1.jpg3-2.jpg
Äiti Rose ei kuitenkaan ollut kovinkaan innoissaan asiasta tästä.

6.jpg
Vaikka Rosella alkoi ikä jo lähestyä, hän haaveili edelleen pienestä lapsesta rinnoillaan. Ja kun Petri oli hyvin pelehtimisintoinen, ei mennyt aikaakaan, kun Rose löysi itsensä kumartuneena posliiniystävänsä ääreen.

7.jpg
Eikä kulunut aikaakaan kun pieni ihme ilmoitti tulostaan myös muille massun merkeissä.

8.jpg9.jpg10.jpg
Raskaus oli kuitenkin jo vanhalla iällä entistä hankalampi, sen Rose sai todeta vaikeimman kautta: pyörtyiliä, heikkoja rakkoja ja painajaisia.

11.jpg
Perheessä kasvoi joku muukin kuin Rosen vatsa, sillä nimittäin Venus täytti teini-iän rajapyykin. Tytön tukka sai jostain uutta pontta kasvaa pitkäksi ja hänen hiustensa punainen väri loisti kuin ilta-aurinko. Tytöstä kasvoi varsinainen kaunotar.

12.jpg
Pian olikin Rosen viidennen synnytyksen aika. Rose oli tässä asiassa jo vanha tekijä eikä mennyt aikaakaan, kun hän sai kuopuksensa käsivarsilleen.

13.jpg14RosejaApollo3.jpg

Poika oli yhtä punatukkainen kuin siskonsa ja veljensä ja jumalteemaa jatkaen Rose nimesi poikansa Apolloksi.

14.jpg
Liika lastentulo sai romantiikkaa tavoitteisen Petrin pään aivan pyörälle.
”MINÄ EN TAHDO ENÄÄ LAPSIA! En omia, enkä toisten enkä muutenkaan … Haluan rakkautta, romantiikkaa, pelehdintää, mutten niiden seurauksia!”

14-1.jpg
Onneksi apu tuli taivaalta. Hetken tiirailtuaan terapeutti tiesi, että pohjalla oltiin, vaikkei kyseessä mikään toivoton tapaus nyt ollutkaan.

14-2.jpg
Hieman apinointia ja asiat alkaisivat selvityä.

14-3.jpg
"Kiitos hyvä herra, pelastitte päiväni!" Petri kiitteli vuolaasti.

14-4.jpg
(Noh, ei puhuta täysin täydellisestä paranemisesta …)

18.jpg
Perhe-elämä meni siis sangen mukavasti missäs muussa kuin kasvun merkeissä. Pian oli kaksosten aika saavuttaa seuraava rajapyykki ja niin nämä pienet taapertajat hurahtivat isoiksi koululaisiksi.
Tällaisia somia pilttejä heistä sitten tuli.

Kaksoset olivat innoissaan vanhenemisestaan. Nyt he saattoivat palloilla, pelleillä ja pitää hauskaa ulkona toisin kuin taaperoina, kun heidän kulkunsa rajoittui lähinnä kynnysten ja ovien sisälle.

Dionysos oli kovin innostunut luonnon pienistä eläimistä.

19.jpg20.jpg
Hän kulutti iltapäivänsä perhosten metsätykseen ja illat hän jahtasi tulikärpäsiä.

21.jpg22.jpg
Hän halusi olla myös osallisena perheen ruokinnassa ja innostuikin kovasti kalastuksesta sekä puutarhanhoidosta.

23.jpg
Sateisena päivänä hän haki hupia rapakoista, vaikka äiti koetti kuinka varoitella salamoista ja moittia likaantuvista juhlatamineista.

24.jpg
Talven tullen Dionysos oli ensimmäinen, joka kierähti hankeen telmimään.

25.jpg
Demeter oli veljeensä verrattuna rauhallinen ja pohtiva luonne. Ensimmäisten syyssateiden aikana hän seisoi kädet ojennettuina kohti taivaita ja pohti, mistä tuo kaikki märkä oli oikein peräisin.

26.jpg
Moiset pohdinnat saivat kuitenkin jäädä, kun tulikärpäset saivat Demeterin huomion.

27.jpg
Myös isosiskot Afrotide ja Venus viihtyivät toistensa seurassa kovin mukavasti. Usein otteet näyttivät melko kovilta, mutta toisiaan he satuttivat harvoin. (Noh, ei lasketa lukuun niitä useita irronneita hiustupsuja)

28.jpg
Talvi toi mukanaan myös uusia vieraita. Rosen ollessa hakemassa postia (ulosottomiehen muisto kaiversi niin kovaa, että Rose uskaltautui pihalle senkin uhalla, että edellisen käyntikerran muistona tuoma paleltuma kaihersi edelleen) pihaan oli taapertanut jokin suloinen olento. Rose taputteli sitä ja lähetti sen sitten läiskimään eteenpäin sieltä mistä oli tullutkin. Pikkukaveri palasi vielä illan aikana juttelemaan tuttavuudelleen lumiukolle.

29.jpg
Jo kohta taas kilkattivat kasvun kellot. Oli ensimmäisen lapsen aika siirtyä aikuisuuden iloihin ja rientoihin. Afrotide oli enemmän kuin riemuissaan vanhenemisestaan: viimein hän pääsisi pois Petrin katon alta.

30.jpg
Afrotidesta kasvoi kaunis ja uhkea nuori nainen ja tämän merkiksi hän päätti kokeilla muuttaa hiustensa väriä. Hän osti kulmakaupasta amigo … omina … joksikin kutsuttua jauhetta ja iski sitä päähänsä. Kullankeltaiseen lopputulokseen ei päästy, mutta ruskea näyttää hyvin kauniilta. Go Afrotide.

30-1.jpg31.jpg
Afrotiden jälkeen kasvoi Apollo. Siskopuoli Venuksen avulla perheen viimeinen punapää kasvoi taaperoksi ja opetusrumba pääsi käynnistymään viimeisen kerran. Huraa!

32.jpg
Afrotiden parka joutui kuitenkin jäämään asumaan vielä kotiin. Rose (joka muuten kasvoi huomaamatta vanhukseksi, säilyttäen upean loistonsa) ei katsonut hyvällä sitä, että esikoinen muuttaisi pois noin vain. Eihän tällä ollut edes miestä. Afrotide purki raivonsa puutarhanhoitoon.

34.jpg
Rosella ja Petrillä meni pitkästä aikaa hyvin. Oliko kyseessä vanhuuden aikana herännyt uusi romantiikan vire vai pelkäsikö Petri, että hänen vaimonsa voisi kuolla pois päivänä minä tahansa? Petriä kuitenkin tyydytti kovasti tieto siitä, että lapsia tästä hommasta ei enää tulisi.

34-1.jpg34-2.jpg
Uusia ulottuvuuksia haettiin siveettömästi lähikaupungin sovituskopista ja vielä oman tyttären läsnä ollessa. Huh huh.

35.jpg
Kiukun puuskin hoidettu puutarha tuotti pian satoa, vaikka kylvöaika olikin hieman outo, ensilumien aikaan. Sadostaan onnellinen Afrotide puristi omenistaan ensimmäiset mehut ja sitä siemaillessaan hän huomasi, että heillä kodinhoitajana työskentelevä Sepe olikin varsin kova pakkaus. (toim.huom. Kuvat otettu ennen tukkatyöskentelyä :D)

36.jpg
”Siinäpä on mies paikallaan”, Afrotide ajatteli virnistellen.

37.jpg38.jpg
Ajattelusta toimeen. Afrotide ei ollut oikein tottunut miesten jallittamiseen, mutta Sepen kimppuun hän kävi kuin sika limppuun. Mies ei voinut vastustaa moista kaunotarta ja pian vaihdettiin hempeät ensisuutelot. Afrotiden pyynnöstä Sepe kantoi tavaransa Dawsoneille samana iltana.

39.jpg40.jpg
Apollo oli kaikessa hiljaisuudessa saavuttanut vuosia ja pian olikin hänen syntymäpäivänsä. Apollo pyörähti kerran ja toisen ja humps, hänestä kasvoi aivan kuin isoveljensä Dionysos. Vasemmalla istuu Apollo ja vieressään oikealla Dionysos.

40-1.jpg
Kun näissä syntymäpäivän vietoissa päästiin nyt vauhtiin, niin toivotetaan paljon onnea teineiksi kasvaneille kaksosille. Huraa!

41.jpg
Afrotidesta alkoi tuntua siltä, että hän tahtoisi vaihtaa Sepen kanssa muutakin kuin suudelmia. Niinpä pienen hetken emmittyään hän kaivoi mekkonsa helmasta samettipäällysteisen rasian ja esitti ne maagiset sanat:
”Sepe, menetkö naimisiin kanssani?”
Häkeltyneenä Sepe ei voinut vastata muuta kuin kyllä.

Rose oli onnellinen tyttärensä ratkaisusta ja oli jo innoissaan näppäilemässä sukulaisten numeroa, kun muisti, että kas, eihän heillä ollut sellaisia. Kaikki Dawsonit asuivat saman katon alla, joten myös häät vietettiin perhepiirissä.

42.jpg43.jpg

Afrotide pukeutui äitinsä perintönä saatuun, kullankimalteiseen mekkoon. Sepe ja Afrotide vaihtoivat sormukset ja suudelman.

45.jpg
Sen jälkeen oli aika nostaa pari maljaa kuohuvaa vastanaineiden kunniaksi, jonka jälkeen maistettiin Rosen leipomaa hääkakkua.

46.jpg
Afrotiden romanttiseksi tarkoittama kakun syöttäminen meinasi kyllä johtaa tuoreen aviomiehen tukehtumiseen.

47.jpg
Kun juhlat oli juhlittu, Sepe selasi lehteä ja alkoi etsiä asuntoa heille. Ei muuten, mutta eläminen appivanhempien ja vaimon nuorempien sisarusten kanssa ei pahemmin houkutellut omaa perhettä tavoittelevaa Sepeä.
Pian taksi kaartoikin pihaan ja ensimmäiset Dawsonit lähtivät valtaamaan Veronalaa.